Don't wanna close my eyes, don't wanna fall asleep,
'cause i'd miss you babe, and i wanna miss a thing.
Ei, en haluu Tampereelle. En haluu Helsinkii, en haluu Riikaan, en haluu Viroon. Haluun olla kotona, haluun marin tänne ja Eliaksen omaks. En tarvi mitää täl hetkel ja en todellakaa tarvi mittää ulkomaanmatkaa tähän välii. Nää osuu aina ihan vitun törkeeseen kohtaa. Ei oikeesti, en jaksais nyt. Ei nyt, ei huomenna, ehkä viikon päästä, mutta ei nyt. Eieieiei, ei nyt. Jotenki niin törkee aika. Miksen vois vaa olla kemis seittemästoista päivä? Ihan oikeesti mikä kaikel on mua vastaa ei vittusaatana, en ois alun perinkää halunnu lähtee yhtää minnekkää ja nyt ku tilanne on niin sekanen nii nyt viel vähemmä. En viitti sanoo, sillä kaikki on maksettu. Mitä jos siel tuleeki iha tylsää ku mietin vaa kaikkee, minkä jätin taakseni ?! En haluu olla täällä, en haluu olla siellä, en haluu olla missää muuallaku sen yhen vieressä. Mulle tuli tällanen kohtaus nyt, ihan oikeesti auttakaa joku ! Nyt varsinki, tekee kipeetä istuu tässä yksin ku ulkona on varjossa +26 astetta lämmintä ja auringossa hipoo pilviä. Mutta emmä yksinkää haluu mennä tonne ulos, ei siinä ole mitää ideaa.
Eilinen ilta ja yö oli ihania <3 Juteltiin lempeitä (;; Okei harvinaisen 'lempeitä' ja sit tänää jätkä päättiki olla tulematta sin rannal. Vittujea ku mentii sinne ei tehny mitää muuta mieli ku lähtää kotii ja itkee silmät ulos päästä. Sit soitin äitin aikasemmin hakee, lähdin jo kahden aikaa ja oon siitä lähtien istunu tässä yksin, koneen ääres. Kukaa ei voi olla, ei voi tulla tänne, ei oo ketää kenen luo mennä ja se yks on kaupungissa lissuystäviensä kanssa. Haluun sinne. Tosin en niitten lissuystävien luo. Sen luo. Vaan ja ainoostaan sen luo. Tällä hetkellä en haluu mitää muuta enemmän ku sua, sitä kaikkee mitä voitas kokee yhessä. Oot tärkee, tuut olemaa. Vittu meikkasin just uudestaa en jaksais taas itkee näitä pilalle ei jumalauta vittu räjähtää pää ja sydän ku en tiedä mitä tehdä ja vielä vähemmän tiedän mitä ajatella.
Öäääämmm tuol ulkona naapurissa pikkutytöt leikkii pienessä uima-altaassa. Aww. Miksei me olla enää tollasia pieniä, et meidä ei tarvi miettii mitää pskaa. Miks me ei voia olla noin ilosia ja juosta ympäriinsä, hypätä matalaan vetee ja väittää että hukutaan leikillä ? Meän pitää huolehtia jostaki jätkistä ja ulkomaanreissuista, pelätä kaikkee mahollista ja tietää miten paha tää maailma on. Muistan sen, ku meille pahaa oli se jos joku kiroili. Nykyää pahaa on taudit, sairaudet, kaikki suuri, kaikki sellane missä on kyse elämästä ja jopa kuolemasta. Kaipaan aikaa muutama vuos sitte. Oikeesti. Vittusaatana vihaan itteeni vihaan elämää mutta rakastan sua ja sun pitäs tajuta se. Sori, rakastaa on liian iso käsite. Mut se on vitusti ainoo mikä sopii tähä hetkee. En tiiä mitä tunnen. Vittu.
Kaikki kusee. Mutta ääh iha sama. Antaa olla. moikka. ei kiinnosta enää. Nii ja, lähen huomenna tampereelle, sieltä sinne vitun helsinkii ja vitun riikaan ja vitun pårnuusee. Ei tuu postauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti